List Headline Image
Updated by Unna Peltonen on Oct 01, 2015
 REPORT
10 items   1 followers   0 votes   30 views

Unnan mediaseuranta: koulut

Unna Peltonen 9E

Valitsin aiheeksi koulut, koska niihin liittyviä uutisia on kiinnostava seurata. On mielenkiintoista lukea myös koulujen uudistuksia.

Koska valtion pitää säästää, ja säästöt koskevat todennäköisesti myös kouluja ja koulutusta, arvelin että siitä tulee uutisia. Nyt on myös käynnissä opetussuunnitelmien uudistus.

Kouluihin halutaan nyt tietokoneita vaikka niistä on tutkimuksen mukaan enemmän haittaa kuin hyötyä

HS 15.9.2015

Tietotekniikka halutaan ottaa osaksi suomalaiskoulujen opetusta aiempaa paremmin. Peruskoulujen digitalisoiminen on yksi hallituksen kärkihankkeista, ja monet kaupungit ovat hankkineet oppilaille tabletit. Kokeiluja on käynnissä muun muassa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Tietotekniikan opetukselle tuomat hyödyt saattavat kuitenkin jäädä haittoja pienemmiksi. OECD:n kansainvälisen tutkimuksen mukaan tietotekniikkaan panostaminen kouluissa ja koululuokissa ei nimittäin paranna oppilaiden oppimista.

Tietotekniikan välineet, kuten tabletit tuovat hauskaa vaihtelua paperiin, kynään ja tietotekstiä pursuavaan oppikirjaan. Niillä menee kuitenkin helposti tekemään jotain muuta kuin oikeastaan pitäisi, ja siinä menee työrauha. Projekteja on hauska tehdä koneilla ja tableteilla, mutta olisi kuitenkin vähän outoa, jos joka tunnilla kaivettaisiin tabletit esiin. Outoa myös ajatella, kuinka paljon alakouluissakin käytetään tietokoneita, ja nykyään myös tabletteja. Se tuntuu hirveän uudenaikaiselta.
Asiaan liittyen, teen tätä projektiakin tietokoneella ja mielestäni tämä on hauska ja hieman nopeampikin tapa.
OECD= (Organisation for Economic Cooperation and Development) taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö

Kasvatusasiantuntija: Koulut pitäisi rauhoittaa liialliselta oppiaineiden pänttäämiseltä

HS 16.9.2015

Toisinajattelija, ilonpilaaja, unilukkari ja pahanilmanlintu. Siinä mainesanoja, joilla on kutsuttu Helsingin yliopiston kasvatussosiologian professoria Hannu Simolaa, jolta tänään keskiviikkona ilmestyy laaja kokoelma esseitä koulutuspolitiikasta vuosikymmenten varrelta. Simolan ydinsanoma on, että koulu tulisi rauhoittaa liialliselta oppiaineiden pänttäämiseltä ja oppitunneilta. Silloin siellä voisi syventyä asioihin niin, että oppilaat saisivat onnistumisen elämyksiä

"Simola muistuttaa, kuinka koulureformeista on tullut viime vuosikymmeninä pysyvä osa koulujen jokapäiväistä elämää, niin Suomessa kuin vaikka Yhdysvalloissakin."
reformi= suunniteltu ja laillinen uudistus

"Koulutuspoliitikot ja -virkamiehet saattavat nähdä itsensä dynaamisina ja innovatiivisina, mutta luokkahuoneissa ollaan hämillään."
Dynaaminen= voimallinen
Innovatiivinen= uudistuksia esittelevä, kekseliäs

Simola haluaisi, että koulussa käytettäisiin noin puolet ajasta erilaisiin projekteihin, jossa jokainen syventyy juuri siihen mikä kiinnostaa. Olisi kiinnostavaa nähdä, miten vaikka omassa luokassani erilaiset persoonat ryhtyisivät jatkuviin projekteihin.

Suomalaisia kouluja ylistänyt amerikkalaisopettaja kyllästyi Suomen opetusmetodeihin ja lopetti työnsä

HS 19.9.2015

Tim Walkerin puhelimesta kuuluu riemunkiljuntaa. Se ei kuitenkaan lähde Suomen kuuluisimmasta ulkomaalaisopettajasta, vaan hänen kahdesta taaperoikäisestä lapsestaan. Kuopioon vaimon opiskelupaikan takia hiljattain muuttanut Walker toimii nyt koti-isänä lopetettuaan työt Ressun ala-asteella Helsingissä. Haastattelusta ei tahdo tulla mitään. "Nyt on vähän hankala paikka", Walker huutaa yltyvän metelin yli.

opetusmetodi= opetusmenetelmä
pedagogiikka= kasvatusoppi
agenda= esityslista

Tämän jutun otsikko muuttui. HS korjasi otsikon muotoon "turhautui" eikä "kyllästyi". Walker oli kommentoinut esim. Facebookissa, että HS:n artikkeli painotti väärin. Walker sanoo pitävänsä tauon perhesyiden eikä opetusmetodeihin kyllästymisen takia. Myös HS:n artikkelin lopusta löytyy tämä korjaus.

Espoo säästämässä lapsilta: Opetusta leikataan, tokaluokkalaiset pois iltapäiväkerhoista

HS 21.9.2015

Espoo suunnittelee mittavia säästöjä kouluihin ja varhaiskasvatukseen. Tarkoitus on leikata opetuksesta, vähentää avustajia ja lopettaa iltapäivätoiminta toisen luokan oppilailta. Varhaiskasvatuksen puolella säästöjä haetaan lakkauttamalla kotihoidontuen Espoo-lisä yli 2-vuotiaiden perheiltä. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee ensi vuoden budjettiesitystä keskiviikon kokouksessaan. Lopullisesti asiasta päättää valtuusto loppusyksystä.

Muistan itse olleeni 1. ja 2. luokilla iltapäiväkerhossa. Varhaisimmilla luokilla koulu loppuukin niin aikaisin, ettei kovin monella ole vanhemmat vielä siihen aikaan kotona.
On huomattu, että moni koulu kaipaa remontointia. Outoa, että esimerkiksi digitalisointia on harjoitettu viime aikoina aika paljon, vaikka varat ovat vähissä.

kotihoidontuki= Kansaneläkelaitos maksaa avustusta alle 3-v lapsen hoitamiseen (nyt pyritään säästämään lakkauttamalla tuki yli 2-v lasten perheiltä)
budjetti= talousarvio eli tulo- ja menoarvio (rahasta)
tuntikehys= opetukseen käytössä oleva oppituntien määrä
investointi= sijoittamista

Jos iltapäiväkerhoa ei ole, äiti lyhentää työpäivää

"Jännittäisi mennä koulusta kotiin yksin", sanoo ensimmäisen luokan juuri Matinkylässä aloittanut Tara Sohlo. Vielä tänä vuonna Taran ei niin tarvitse tehdä. Ensi vuonna Espoo ehkä rajaa käytännössä kaikki toisen luokan oppilaat pois iltapäivätoiminnasta. Taran äiti Katja Sohlo sanoo, että heidän perheessään tähän on jo mietitty ratkaisua: hän lyhentää sitten työpäiväänsä.

Kaikki vanhemmat eivät varmasti pysty lyhentämään työaikaansa, ainakaan helpolla. Tokaluokkalaiselle voi olla pelottavaa odottaa vanhempiensa saapumista yksin kotona. Onnistuuko esim. koulumatka, välipalan laitto, tai läksyjen tekeminen sen ikäiseltä ilman aikuisen tukea?

HS 23.9.2015

Lapset ja nuoret ovat jo tehneet osansa säästötalkoissa, totesi Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta yksimielisesti kokouksessaan keskiviikkoiltana. Lautakunta käsitteli suomenkielisen opetustoimen ja suomenkielisen varhaiskasvatuksen budjettiesityksiä. Espoo kaavailee mittavia säästöjä kouluista ja varhaiskasvatuksesta. Suunnitelmissa on leikata opetuksesta, vähentää avustajia ja lopettaa iltapäivätoiminta toisen luokan oppilailta. Varhaiskasvatuksessa säästöjä esitetään kotihoidontuen Espoo-lisän lakkauttamisella yli kaksivuotiaiden perheiltä.

säästötalkoot: Espoolla on ollut suunnitelmissa säästää kunnan varoja säästämällä kouluista ja varhaiskasvatuksesta. Asiaa on käsitelty paljon, ja valtuusto päättää syksyn aikana toteutuuko suunnitelma. Muutokset alkaisivat ensi keväästä lähtien.
kotihoitotuki: alle 3v (alle 2v säästöjen toteutuessa) lasta voi hoitaa itse kotona kotihoidontuella

Asiasta on varmasti monia eri mielipiteitä. Toimisiko esimerkiksi se, että tokaluokkalaiset lähtisivätkin suoraan koulusta kotiin, tai avustajia ei olisikaan koulussa enää niin paljon? Ainakin monet vanhemmat luultavasti vastustavat tätä enemmän tai vähemmän.
Mutta jos Espoon tarvitsee säästää, niin täytyyhän sitä rahaa jostain ottaa.

Professori: Ammattikasvattajat käyttävät työaikaa vääriin asioihin

yle 28.9.2015

Varhaiskasvatuslaissa määriteltyyn henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla, sekä toimenpiteet noiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Kuulostaa hienolta - ainakin paperilla. Varhaiskasvatussuunnitelmaa voisi verrata aikuisen, työssäkäyvän ihmisen kehityskeskusteluun, jossa pohditaan nykyisyyttä ja tulevaisuutta, epäonnistumisia ja onnistumisia työpaikalla - kerran tai useamman kerran vuodessa.

varhaiskasvatussuunnitelma: suunnitelma, johon kirjoitetaan esim. lapsen tavoista ja kehityksestä.

"Analyysejä lapsista tekevät henkilöt, joilla ei ole esimerkiksi psykologista ammattitaitoa."
analyysi: Ongelman pilkkomista erillisiin osiin, joiden avulla ongelma saataisiin ratkaistua.

Pulkkinen kommentoi hyvin varhaiskasvatussuunnitelmaa. Vaikka sen ehkä ymmärtää, että vanhemmat yrittävät mahdollisimman varmin keinoin kasvattaa lastaan hyvin. Silti, ei ihan kaikkea voi suunnitella etukäteen. Kuulosti jotenkin pelottavalta, miten jotkut analysoivat lapsensa kehitystä ja toimintaa.

Vantaalaisopettaja luopui perinteisistä oppitunneista: Oppilaiden into on valtavaa

yle kioski 23.9.2015

Opettaja Markus Humalojan mukaan kouluarki saattaa vaikuttaa kaaokselta ainakin ulkopuolisten silmissä. Veromäen koulussa Vantaalla on luokka, jossa ulkopuolisten silmin on päällä täysi kaaos. Luokanopettaja Markus Humaloja kuitenkin kertoo, että se on ihan tarkoituksenmukaista. Hän nimittäin teki työkaverinsa kanssa radikaalin päätöksen jo viime vuonna. - Päätimme luopua kokonaan oppitunneista.

Ajatus oppitunneista luopumisesta kuulostaa todella vapaalta. Se onkin varmaan vapaampaa siinä mielessä, jos oppilaat saavat omalla tahdillaan tehdä niin sanotun viikkourakan. Ja sitten, jos oppilas saa valita, mitä hän tekee milloinkin. Myös läppärillä työskentely oppikirjojen sijaan innostaa varmaan monia.

Lapsiasiavaltuutettu: Numeroarviointi pois liikunnasta ja taideaineista

HS 26.9.2015

Lapsiasiavaltuutetun Tuomas Kurttilan mielestä taide- ja taitoaineet pitäisi arvioida sanallisesti numeroiden sijaan koko perusopetuksen ajan. "Lapset tarvitsevat enemmän kannustusta ja rohkaisua. Erityisesti taide- ja taitoaineissa eli musiikissa, kuvataiteessa, käsityössä, liikunnassa ja kotitaloudessa oppilaiden olisi saatava enemmän luovuuden ja tekemisen iloa mittaamisen sijaan. Esimerkiksi liikunnassa on tärkeää kannustaa lapsia löytämään elinikäisen liikkumisen iloa", Kurttila toteaa tiedotteessaan.

Olisihan se ihan kivaa, jos vain reaaliaineista tulisi numerot. Numeroista tulee usein paineet. Näkyisivätköhän nuo aineet, mistä ei tule numeroa, mitenkään todistuksessa? Joillekin juuri nämä taide- ja taitoaineet, kuten liikunta, kuvis tai musiikki, voivat olla se vahvuus.

Kaksi kertaa luokalleen jäänyt professori: "Numerot eivät kerro mitään oppimiskyvystä"

HS 1.10.2015

"Hakkarainen kääntää." Englanninopettajan katse nauliutui takarivin hiljaiseen poikaan. 14-vuotias Kai Hakkarainen tuijotti oppikirjaa, jonka teksti ei merkinnyt hänelle mitään. Ei auttanut kuin arvata, vaikka tiesi sen menevän pieleen. Joku etevämpi huikkasi etupenkistä oikeat vastaukset. Hakkarainen oli jäänyt heikon kielitaidon vuoksi kaksi kertaa luokalleen, ja opettaja oli päättänyt, että nyt poika oppii.

"Äiti sanoi, että minulla on varmaan keskittymisvaikeuksia – mutta ei minulla ollut mitään vaikeuksia keskittyä, jos luettiin jotain romaania. Minusta sanalistojen opettelu oli vain ihan kuolettavan tylsää!"
keskittymisvaikeus: nykyisin sanottaisiin ADHD. Oireita esim. aktiivisuus, ylivilkkaus

"Tilalle hän iskostaisi yhden ajatuksen"
iskostaa: haluaisi saada kaikki ajattelemaan tietyllä tavalla

"Koulussa erilaisuutta käsitellään kategorisoimalla, vertaamalla oppilaita toisiinsa."
kategorisoida= luokitella

"Viisi prosenttia voi saada laudaturin."
laudatur= paras arvosana ylioppilaskirjoituksissa

"Ne eivät kuulu vain jollekin pienelle eliitille."
eliitti: valiojoukko, parhaimmisto

"Aktivismi teki kuitenkin sen, mihin opettajat eivät pystyneet."
aktivismi: suoralla toiminnalla vaikuttamista

"Usein kyse on temperamentista"
temperamentti: yksilöllinen ja synnynnäinen tapa reagoida asioihin

Se, että nykyinen kasvatustieteen professori ei itse pärjännyt hyvin koulussa, on aika kiehtovaa. Maker-kulttuuri kuulosti hyvältä. Uuden keksiminen ja mielikuvitus on varmasti tärkeää tulevaisuudessa. Se on myös mielestäni totta, että tekemällä oppii helpommin kuin oppikirjan tekstiä pänttäämällä. Kyllähän kirjojekin kautta oppii, mutta se vain tuntuu tylsältä. Kirjan kanssa opetellut asiat eivät ehkä jää kovin pitkäksi aikaa muistiin.